MATOKOMPOSTOINTI

Käyttö lannoitteena 

Madon jätökset ovat erinomaista lannoitetta. Louhituissa lannoitteissa on tapana käyttää ns. N-P-K-arvoa, joka määrittelee typen, fosforin ja kaliumin arvon. Luonnollisesti tämä arvo vaihtelee matokompostissa, mutta ohjearvona voidaan sanoa, että typen osuus on n. 1-2%, fosforin ja kaliumin lähellä nollaa. Miten komposti sitten voi toimia lannoitteena?

Luku on sinänsä harhaa, sillä kasvi pystyy käyttämään esimerkiksi viidentoista prosentin typpiosuudesta noin prosentin verran hyödykseen. Matokompostissa kaikki riippuu mikrobeista. Normaalissa lannoitteessa ei ole eläviä mikrobeja. Matolannoitteessa taas on tuhansia mikrobeja, jotka hajottavat ravinteita kasville sopivaan muotoon. Ensimmäisenä vuonna kun kokeilin viljellä tomaatteja kasvihuoneessa vain bokashimullalla sekä matolannoitteella, ei yksikään tomaattini kärsinyt kaliumin puutteesta, vaikka se on aiemmin ollut melkein vuosittainen ongelma. En myöskään ole koskaan onnistunut ylilannoittamaan matokompostilla yhtäkään kasvia. Empiiriset tutkimukset viittaavat siis siihen, että ravinteiden olemus maaperässä on tärkeämpi kuin niiden mitattava määrä.

Matokompostissa on lisäksi etuna se, että sen raemaisen kokoonpainumattoman koostumuksen takia viljelysmullasta tulee ilmavampaa, jolloin kasvien juurten hapensaanti helpottuu. Lisäksi matolannoitteen pellettimäinen rakenne ja sienimäinen koostumus sitoo hyvin vettä ja luovuttaa sitä kasville tarvittaessa. 

Miksi matokompostointi

  • helppohoitoinen ja vaivaton tapa kompostoida
  • ei vaadi jätteen esikäsittelyä millään tavalla
  • tehokkain luontainen biojätteen hävittäjä
  • tunkioliero syö noin neljäsosan omasta painostaan vuorokauden aikana, ihanneoloissa jopa koko elopainonsa verran
  • kompakti lopputuote, joka on Superfoodia kasveille
  • oikein hoidettuna hygieeninen ja siisti
  • Kompostointi onnistuu sisällä 
  • Vaivaton ja pitkäikäinen 
  • Kapasiteetti on helposti hallittavissa

Matojen elinolosuhteet

Matokompostori voi erittäin hyvin normaalissa sisälämpötilassa. Madot eivät kestä pakkasta, joten yleisesti alle jääkaappilämpötilaa ei voida madoille suositella. Ne eivät myöskään viihdy yli 25 asteen lämpötiloissa. 

  • Matokompostori toimii parhaiten huoneenlämmössä
  • Kosteat olosuhteet tärkeitä madoille
  • Madot hakeutuvat pimeään
  • Yliruokkiminen aiheuttaa ongelmia / hajuhaittoja 

Matojen suosikit

  • kasviperäiset biojätteet

  • heinät, oljet 

  • kananmunankuoret

  • palanutta hevosen tai kanin lantaa

  • puiden lehdet (huonosti hajoavat lehdet kuten tammi pieninä määrinä)

  • pintakäsittelemättömät paperi, pahvi

  • teen ja kahvin purut

Matojen inhokit

  • öljy, rasva, vaha
  • liha, maitotuotteet
  • puu, havut
  • hyvin hapan, emäksinen tai voimakkaan hajuinen jäte (esim suuret määrät sipulia tai sitrusta)
  • palamaton lanta, olkipelletti tai muu joka nostaa kompostin lämpötilaa nopeasti (pienet määrät ok)